Budhalaisuus

Buddhan elämä

Gautaman kokemusta kutsutaan nirvanaksi, joka tarkoittaa valaistumista ja jälleensyntymisen kierrosta vapautumista (keskeinen tavoite). Gautamasta Buddhan teki juuri valaistuminen, sillä sana buddha tarkoittaa valaistunutta. Valaistumisen jälkeen Buddha päätti auttaa myös muita olentoja saavuttamaan vapautumisen. Syy tähän oli se, että hänellä oli myötätuntoa kaikkia olentoja kohtaan, myös kärsiviä.

Buddha ei ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista kysymyksistä ja hän vähätteli varnahierarkian (= säädyn ja elämänvaiheen määrittämä moraalikoodi) merkitystä sekä pappisluokan erityisasemaa ja uskonnon sitomista yhteiskunnalliseen järjestykseen. Hän korosti rituaalien sijaan moraalia. Ajatukset olivat aivan uusia ja niille löytyi helposti kannattajia kaikista yhteiskuntaluokista. Buddha kehotti oppilaitaan keskittymään henkiseen kehitykseen. Buddhalaisia ovat kaikki, ketkä kunnioittavat kolmea jalokiveä. Ne ovat Buddha, Buddhan oppi (eli Dharma) ja Buddhan seuraajien yhteisö (Sangha).
buddha.jpg
Maata koskettavat sormet ovat valaistumisen merkki.


Buddha ei jäänyt paikalleen, vaan ryhtyi kierteleväksi opettajaksi ja pysähtyi aloilleen vain sadekausina. Näihin paikkoihin syntyi myöhemmin luostareita. Luostarilaitoksista tuli myöhemmin keskeinen instituutio, joissa säilyi maallikkoyhteisön ja uskonnolle omistautuneiden välinen vastavuoroisuus. Myös Buddhan ympärille kehittyi yhteisö, joka kannatti vaatimatonta elämää ja hankki ravintonsa kerjäämällä. Ihmiset kutsuivat näitä vaeltajia koteihinsa ja tarjosivat heille vieraanvaraisuutta hengellistä opetusta vastaan. Vaellettuaan monta vuotta Buddha söi myrkyllisiä sieniä ja kuoli. Kuoleminen ei ahdistanut Buddhaa ja hän asettuikin rauhallisesti kyljelleen makaamaan ja odottamaan lopullista siirtymistä nirvanaan. Kylkiasennossa makaavasta Buddhasta on monia patsaita ja ne muistuttavat siitä miten jokaisen tulisi asennoitua kuolemaan. Kuoleman jälkeen osa seuraajista perusti vakinaisia yhteisöjä, joista kehittyi uusia luostareita. Muut pystyivät näin osallistumaan almuin ja lahjuksin yhteisön ylläpitämiseen. Luostarit antoivat hengellistä opetusta ja erikoistuivat erilaisiin tehtäviin, kuten sairaanhoitoon ja koulutukseen. Nykyäänkin luostarit noudattavat samoja sääntöjä kuin kaksi ja puoli tuhatta vuotta sitten. 600- luvulta jKr. lähtien luostarit alkoivat rappeutua Intiassa ja ne tuhoutuivat lopullisesti islamin tullessa sinne.


buddha_2.jpg





Buddhalaisuuden suuntaukset


Theravada: (”vanhan viisauden koulukunta”)


- Sri Lankan, Myanmarin, Kambodžan, Thaimaan ja Laosin valtauskonto.
- Theravada-buddhalaisia on yli 100 miljoonaa.
- Kutsutaan myös nimellä "hinayana" -> pieni vaunu (alunperin pilkka nimitys)
- Suuntauksen kannattajat katsovat edustavansa alkuperäistä Buddhalaista oppia, ja suuntausta kutsutaankin konservatiivikseksi suuntaukseksi.
-> Siddhartha Gautaman opetukset.
-> Koottu tripitaka.
- Theravada-suuntauksen mukaan tavallisesta buddhalaisesta voi tulla valaistunut eli arhat, jonka ei tarvitse syntyä enää uudelleen ja arhat voi olla ainoastaan ankaraan luostarielämään syntynyt munkki.
-> Arhat oli ihanneihminen.
-tunnettu kehittyneestä meditaatiojärjestelmästä.

Mahayana:


-Esiintyy; Tiibetissä, Kiinassa ja Japanissa
-Syntyi reaktiona tiukentuneelle pelastumisnäkemykselle.
-Sana "mahayana" tarkoittaa suurta kulkuneuvoa, joka johtaa samsarasta nirvanaan.
-Keskeisin ajatus on, että kaikella olemassa olevalla on mahdollisuus valaistumiseen eli buddhaluonnon löytämiseen.
- Ihmisen mahdollista päästä bodhisattvaksi, joka voi puolestaan opastaa muita matkalla kohti valaistumista
-> Bodhisattvat edustavat erilaisia valaistumisen ulottuvuuksia, kuten myötätuntoa ja viisautta.
- Valaistunut ei siirry toiseen todellisuuteen, vaan oppii elämään tässä todellisuudessa sopusoinnussa itsensä ja maailman kanssa.

Vajrajana-Buddhalaisuus:


-Buddhalaisuus tuli Tiibettiin 600-luvulla intialaisten buddhalaisten lähetystyöntekijöiden tuomana
-Tiibettin buddhalaisuutta voidaan kutsua joko 'Lamalaisuudeksi' tai 'Vajrajana-buddhalaisuudeksi'
- Vajrajana:
-> Kehittyi mahayanan pohjalta.
-> Esiintyy Mongoliassa ja Tiibetissä.
-> Perustuu tantrateksteihin, joissa käsitellään harjaannusta vaativia rituaali-ja meditaatiotekniikoita; näiden opiskelussa tarvitaan
henkilökohtaisen gurun opastusta.
-> Tantrikot suosivat maagisia rituaaleja, ennustamista, erilaisia ruumiinharjoituksia ja intialaista seksuaalisymboliikkaa.
-> Tarkoittaa timanttikulkuneuvoa, joka on kirkas ja nopea valaistumistie eli ihmisen on mahdollista valaistua jopa yhden ainoan elämän aikana.
-> 1500-luvulla Tiibetissä alettiin kutsua merkittävintä uskonnollista johtajaa nimellä Lamat
=> Dalai Lama on myötätunnon bodhisattvan.
=> Ymmäretään olevan maailmankaikkeuden uskonnollinen opettaja.


Tipitaka ja Sutrat – Buddhalaisuuden pyhät lähteet

Buddha ei itse kirjoittanut mitään, joten buddhalaiset pyhät tekstit ovat hänen seuraajiensa muistiinpanoja. Buddhalaiset eivät pidä tekstejä jumalallisena ilmoituksena vaan ihmisten kirjoittamina. Opetukset ovat hyödyllisiä apuvälineitä ennen kaikkea perimmäistä totuutta etsittäessä.

Theravadabuddhalaiset hyväksyvät lähteikseen ainoastaan kaikkein varhaisimman palinkielisen tekstikokoelman, joka on kerätty Buddhan kuoleman jälkeen. Tätä pali-kaanonia kutsutaan Tipitakaksi tai Tripitakaksi (kolme koria).
Kolme koria:
  1. Luostarisäännöt (eettisiä ohjeita munkeille ja nunnille
  2. Buddhan opetukset
  3. Buddhalaisuuden opin selitystä

Mahayanabuddhalaisuuden lähdekokoelma on laajempi ja pyhiä tekstejä ovat Tipitakan lisäksi erikieliset Sutrat, jotka ovat paljon uudempia kuin Tipitaka.

Tiibetin buddhalaisuuden pyhistä kirjoista lännessä tunnetuin on Tiibetiläinen kuolleiden kirja. Sitä luetaan kuolevan ja kuolleen ihmisen vuoteen äärellä. Se seuraa kuolevan ihmisen matkaa tämänpuolisesta maailmasta tuonpuoleiseen ja jälleensyntymiseen.



11. Buddhan opetukset

Kolme olemassaolon tunnusmerkkiä
Ensimmäinen: kaikki tässä maailmassa, kaikki asiat ja esineet ovat pysymättömiä, siis myös ajatuksemme, tunteemme ja havaintomme. Ne saavat alkunsa tiettyjen ehtojen ja edellytysten seurauksena ja lakkaavat olemasta kun muita ehtoja tulee.

Toinen: elämään kuuluu tyytymättömyys, tai kärsimys.
Koska mikään maailmassa ei ole pysyvää, ei mikään voi tuottaa lopullista onnellisuutta. Siksi kaikki ehdonvaraiset asiat ovat epätyydyttäviä.

Kolmas: millään ei ole omaa riippumatonta olemassaoloa perimmäisessä merkityksessä. Kaikki muodot ovat pohjimmiltaan tyhjiä ja ovat siten keskinäisesti toisistaan riippuvaisia energiamuodostumia jatkuvassa muutoksen tilassa. Mutta samanaikaisesti muodoilla voidaan sanoa olevan tilapäinen tai rajoitettu todellisuus ajassa ja tilassa, samalla tavoin kuin se mikä tapahtuu valkokankaalla on todellista elokuvana, mutta muussa mielessä tapahtumia ei ole olemassa.

Pratitya-samutpada
Pratitya-samutpada eli ehdonvarainen seuraamus tai ehdonvarainen seurausketju, on eräs keskeinen opetus buddhalaisuudessa. Ehdonvarainen seuraamus tarkoittaa sitä, että kaikki olemassa olevat asiat ja ilmiöt ovat toisistaan riippuvaisia ja edellyttävät toistensa olemassaoloa. Kaikki asiat ja ilmiöt vaativat tiettyjä ilmiöitä ja olosuhteita syntyäkseen ja myös muuttuvat tai katoavat olosuhteiden muuttuessa. Eli siis kaikki vaikuttaa kaikkeen.


Kolme jalokiveä
Buddhalaisuuden kolme elementtiä ja ne muodostavat käsitteen "kolme jalokiveä":
1. Buddha
2. Dharma
3. Sangha
Buddha tarkoittaa herännyttä ja dharma totuutta, jonka hän tuo ilmi. Sangha on opin seuraajien yhteisö. Kolmea jalokiveä kunnioitetaan ja niihin turvaudutaan.

Neljä jaloa totuutta

Buddhalaisuuden ydinopetus on Neljä jaloa totuutta. Nämä jalot totuudet ovat dukkha, samudaya, nirodha sekä magga.
  1. Dukkha eli Jalo totuus kärsimyksestä.
Elämässä on kärsimystä. Vaikka dukkha yleensä suomennetaan kärsimyksenä, on dukkhan merkitys kuitenkin kärsimystä paljon laajempi; se viittaa kaikenlaisiin kielteisiin tunteisiin yleisestä tyhjyyden tai epätyydyttävyyden tunteesta fyysiseen tai henkiseen tuskaan. Kaikki asiat, onnellisetkin, ovat dukkhaa koska ne ovat pysymättömiä, eivätkä voi tuoda pysyvää onnea.

  1. Samudaya eli Jalo totuus kärsimyksen syystä.
Ihminen janoaa itselleen tavaraa, rahaa, ystäviä, elinikää jne. Koska asiat ovat perusluonteeltaan pysymättömiä, hän ei kuitenkaan voi saada lopullista tyydytystä. Siksi siis kaikki asiat ovat lopulta dukkhaa. On aistinautintojen jano, olemisen jano ja olemattomuuden jano.Halu ei aina ole siis ongelma, mutta siitä tulee ongelma nimenomaan kun se muuttuu janoksi, tarrautumiseksi.
  1. Nirodha eli Jalo totuus kärsimyksen lakkaamisesta.
Kärsimys lakkaa, kun takertuminen, viha ja tietämättömyys (kolme myrkkyä) poistetaan.

  1. Magga eli Jalo totuus kärsimyksen lakkaamiseen johtavasta tiestä.
Kärsimyksen loppuun johtaa Jalo kahdeksanosainen polku.Sen kautta ihminen voivalaistuaja saavuttaanirvananeli vapautua jälleensyntymän kierrosta.

Jalo kahdeksanosainen polku

Jalo kahdeksanosainen polku on neljäs neljästä jalosta totuudesta ja se on tie kärsimyksestä vapautumiseen. Polku jaetaan kolmeen osaan, jotka ovat viisaus, etiikka ja meditaatio. Osat ovat kaikki yhtä tärkeitä ja niitä harjoitetaan yhtä aikaa. Polku on osiensa summa.

Viisaus:
  • oikea näkemys = Ymmärrä neljä jaloa totuutta.
  • oikea aikomus = Luopuminen, hyvätahtoisuus ja väkivallattomuus.
Etiikka:
  • oikea puhe = Vältä valehtelua, karkeaa ja joutavaa puhetta ja juoruilua.
  • oikea toiminta = Älä vahingoita eläviä olentoja. Älä sumenna mieltäsi päihtein - mielen avartaminen sen sijaan on sallittavaa.
  • oikea elinkeino = Harjoita elinkeinoa, joka ei tuota vahinkoa elollisille olennoille.
(Vain munkeille: )
Meditaatio:
  • oikea ponnistus = Edistä taitavia mielentiloja ja vältä taitamattomia
  • oikea tarkkaavaisuus = Pyri jatkuvaan tietoisuuteen itsestäsi, teoistasi ja mielentiloistasi.
  • oikea keskittyminen= Syvempien mielentilojen saavuttaminen meditaation kautta.

buddha3.png





Pyhän kohtaaminen kpl:12


Moraali, meditaatio ja rukous:

Buddhalaisen käsityksen mukaan ihmisen pelastumiseen vaikuttaa ensisijaisesti se, millaista karmaa henkilö kerää ja miten hän elää elämänsä. Rituaaleja on korvattu kokonaisvaltaisella hyvällä elämällä, jota ohjaavat moraaliopit.

Moraaliopit eivät ole käskyjä, vaan ohjeita ”taitavaan elämiseen”. Moraaliset ohjeet vaihtelevat henkilön hengellisen aseman ja saavutusten mukaan. Eräs yleisimmistä buddhalaisista moraalikoodeista sisältää 5 ohjetta, joiden noudattamisen katsotaan kuuluvan myös maallikoille.


1. Noudatan elämän tuhoamisesta pidättäytymisen harjoitusohjetta.

2. Noudatan harjoitusohjetta olla ottamatta sellaista, mitä ei ole annettu.

3. Noudatan aistinautinnoissa väärin elämisestä (siveettömyydestä) pidättymisen harjoitusohjetta.
4. Noudatan väärästä puheesta pidättymisen harjoitusohjetta.

5. Noudatan alkoholista ja muista tajuntaa sumentavista aineista pidättymisen harjoitusohjetta.


Moraaliohjeiden noudattamisen katsotaan olevan sekä hyödyksi omalla tiellä kohti valaistumista, että hyväksi itselle ja muille. Täyden vihkimyksen saaneilla munkeilla ja nunnilla on koulukunnista riippuen jopa yli 300 harjoitusohjetta, jotka kieltävät esimerkiksi koristautumisen, liian korkeat ja leveät sängyt, ja väärään aikaan syömisen.


Moraalisen käyttäytymisen ohella valaistumista tukee meditaatio. Meditaation voidaan sanoa olevan mielen aloillaan pitämistä, ja siitä seuraavaa selkeyttä.

Tapoja meditoida on useita: Yleensä ajatukset suunnataan yhteen kohteeseen, kuten hengitykseen, tiettyyn ajatukseen tai esimerkiksi Mandalaan. Mandalalla symboloidaan maailmankaikkeutta, ihmispsyykettä ja valaistumisen eri puolia.


Buddhalaisen käsityksen mukaan jumala- tai henkiolennot eivät määrää ihmisen kohtaloa, vaan jokainen on vastuussa itsestään. Rukoilun tarkoituksena on muuttaa mieltä kohtaamaan tilanteita eri tavoin kuin se kohtaisi niitä ilman rukoilua, rukoilu palvelee siis myös jokaisen omaa valaistuspyrkimystä. Buddhalaiset voivat kuitenkin myös pyytää apua valaistumisen saavuttaneilta olennoilta, jotka saattavat myötätuntonsa tähden auttaa.

buddha4.jpg
mandala



Buddhalaiset rituaalit:

Buddhalaisilla ei ole paljon elinkaareen tai vuoden kiertoon liittyviä rituaaleja. Sen sijaan tärkeimpiä riittejä ovat täyden- ja uudenkuun aikaan vietetty upavasathapäivä. Tässä seremoniallisesti tapahtuvassa puhdistautumisen juhlassa uhrataan esivanhempien muistolle. Temppelissä vieraillaan toukokuussa täydenkuun aikaan kun vietetään wesakjuhlaa. Wesakjuhlaa juhlitaan Buddhan syntymän, valaistumisen, kuoleman eli parinirvanaan liittymisen kunniaksi. Initiaatioriitit liittyvät lähinnä nunnaksi tai munkiksi ryhtymiseen, joten ne eivät liity tavallisten buddhalaisten rituaaleihin. Luostariin voi mennä mietiskelemään tai lepäämään, eikä se tarkoita aina elämän mittaista sitoutumista luostarielämään. Munkit hoitavat rituaalipapin tehtävää esimerkiksi kuolemaan liittyvissä rituaaleissa. Kuollutta läheistä ei buddhalaisessa kulttuurissa sureta ylenpalttisesti, sillä kuolema on vain portti uuteen elämään ja uudelleensyntymisen kiertoon. Buddhalaisessa temppelissä alttarille tuodaan uhrilahjoja, kuten kukkia, kynttilöitä tai suitsukkeita. Pujassa eli buddhalaisessa palvonnallisessa seremoniassa Buddhan patsasta kohdellaan kunnioitetun vieraan tapaan. Seremonian tehtävä on kehittää ihmisessä valaistumisen kannalta myönteisiä tunnetiloja.



Kansanomainen buddhalaisuus ja buddhalainen taide:

Buddhalaisuus on usein sekoittunut esimerkiksi hindulaisuuteen siten, että buddhalaiset ovat ottaneet omikseen hindulaisten henkienpalvontaa, tähdistä ennustamista, magiaa ja vuodenkulun juhlia. Buddhalaisuus ei myöskään kiellä muiden uskontojen jumalia tai henkiolentoja. Niiden katsotaan symboloivan buddhalaisluontoa. Niitä voidaan myös pitää arvovaltaisina henkilöinä, jotka voivat joskus auttaa ihmistä. Buddhalaisuudessa pyhäinjäännökset ovat merkittäviä palvonnan kohteita. Pyhäinjäännöksiä on sijoitettu hautakumpuihin eli stupiin. Nykyään stupat eivät välttämättä sisällä pyhäinjäännöksiä, mutta ne ovat itsessään palvonnan kohteita, sillä ne symboloivat buddhalaisille merkittäviä asioita, kuten esimerkiksi kosmista maailman keskusta tai nirvanaan johtavan tien vaiheita. Buddhan elämänvaiheisiin liittyviä paikkoja pidetään tärkeinä pyhiinvaelluskohteina. Buddha eli Intiassa, joten Intialla on tärkeä merkitys buddhalaisille, vaikka itse buddhalaisuus uskontona on sieltä hävinnyt.


Buddhalaisuus leviää kpl 14


Buddhalaisuus oli aluksi vain hindulainen liike, mutta pikkuhiljaa se alkoi eriytyä hindulaisuudesta noin 200 eKr. Ensin buddhalaisuus tunnettiin vain Aasiassa, mutta se alkoi levitä 1100-luvun jälkeen ympäri maailman.


Buddhalaisuus on edelleen vahvinta Aasiassa, mutta siitä ollaan hyvinkin kiinnostuneita muun muassa länsimaissa.


Aasian maissa:


Sri Lanka

Suurin osa Sri Lankan asukkaista kuuluu buddhalaisiin singaleeseihin, jonka tarkoituksena oli yhdistää singalin kieli ja arjainen buddhalaisuus.


Myanmar

1000-luvulla theravada-buddhalaisuus vakiinnutti paikkansa Myanmarissa. Pääministeri U Nu pyrki 1900-luvun puolivälissä yhdistämään theravada-buddhalaisuutta sekä marxismia (=Karl Marxin sosialistinen aatesuuntaus). Nykyään marxismi näkyy selvästi yhteiskunnassa ja buddhalaisuudessa.
Tämä linkki kertoo buddhalaisuuden asemasta Myanmarissa. Kannattaa lukea.


Vietnam

Vietnamissa mahayanabuddhalaisuus eli pitkään rinnan usean muun uskonnon kanssa ja sitä yritettiin useasti tukahduttaa, mutta nykyään mahayanabuddhalaisuus kuuluu Vietnamin valtauskontoihin.


Thaimaa

Thaimaalaisista suurin osa on theravada-buddhalaisia. Olen ollut lomailemassa Thaimaassa viime vuodenvaihteessa ja voin kertoa teille miten siellä buddhalaisuus näkyi kulttuurissa.

- Buddhalaisille on erittäin tärkeää maineen ylläpitäminen. Julkisilla paikoilla tunteiden näyttäminen on huono asia, esimerkiksi hellyyden osoitukset ja suuttumisen näyttäminen ovat erittäin häpeällisiä. Buddhalaisten mielestä tulee kuitenkin aina näyttää iloiselta ja positiiviselta, joten pitää hymyillä jatkuvasti.

- Buddhien pihoilla oli lintulautaa muistuttava “jumaltalo”, jonka tarkoituksena oli pitää jumalat tyytyväisenä. Talo tuli pystyttää tontille
ennen ihmisasutuksen rakentamista ja taloon tulee viedä ruokaa ja juomaa.
- Edes kuumassa Thaimaassa buddhalaiset eivät saa pukeutua paljastavasti. Aina tulee olla polvet ja hartiat peitettynä.
- Buddhalaiset eivät syö punaista lihaa. Heidän ruokavalionsa koostuu lähinnä riisistä ja kanasta. Turistikohteiden ravintolat myivät kylläkin punaista lihaa.
- Thaimaan kuningasparilla on tärkeä asema uskonnossa. Heidän pilkkaus tai muunlainen häpäisy on rangaistava teko.

Länsimaissa:

Yhdysvallat
Buddhalaisuus on Yhdysvalloissa yksi valtauskonnoista. Yhdysvaltojen buddhalaiset ovat ns. moderneja buddhalaisia, joka tarkoittaa tutkija Charles Prebishin mukaan sitä, että Amerikan buddhalaiset eivät ota uskon normeja niin kirjaimellisesti.

Suomi
Suomessa buddhalaisuus ei ole kovin näkyvää. Suomen buddhalaiset järjestävät muun muassa meditaatio- ja mietiskelykursseja, joihin voi osallistua vaikka ei olisikaan itse buddhalainen.
Suomen buddhalaisten liitto Timanttipolku ry