Vanha kiinalainen kansanusko



Kiinan alkuperäinen uskonto oli varhaiskantainen esi-isiä ja henkiä palvova luonnonuskonto. Keskeistä vanhassa kiinalaisessa kansanuskossa on esi-isien palvonta. Esi-isien, luonnonhenkien ja jumalien välillä ei ole selkeää eroa.

Muinaisen kiinalaisen kansanuskon merkittävin jumaluus oli Shangdi, joka hallitsi kaikkia luonnon ja ihmisten elämän ilmiöitä, kuten säätä, viljasatoja, metsästystä ja hallitsijan terveyttä. Aikojen kuluessa Shangdi muuntui ylijumala Taivaaksi eli Tieniksi. Hallitsijat alkoivat tällöin kutsua itseään Taivaan pojaksi. Heidän tehtävänään oli pitää yllä harmoniaa taivaan ja maan välillä. He uhrasivat vuosittain Taivaalle koko kansan edestä. Tämä tapa säilyi Kiinan keisareiden velvollisuutena aina 1900-luvun alkuun saakka.

Noin 1000-luvulla eKr. kiinalaiseen kansanuskoon kehittyi ns. maailmankaikkeusoppi,jossa maailman järjestystä nimitetään Taoksi (suom. tie). Tao tarkoittaa moraalista totuutta, jota ihmisen on seurattava. Taossa on kaksi vuorovaikutteista elementtiä eli voimaa, Jin ja Jang
external image yin-yang.jpg?t=1259913334

Jang * miespuolinen
  • valoisa
  • aurinko
  • kova
  • henki
  • luova
  • hyvät henget

Jin* naispuolinen
  • pimeä
  • kuu
  • pehmeä
  • ruumis
  • passiivinen
  • pahat henget
Jin + Jang = Tao






lähde: http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi4/sivu_4_4_1.html



Tavoitteena on jinin ja jangin tasapaino eli Tao. Ilman tasapainoa syntyy sekasortoa ja onnettomuuksia. Oleellista on pyrkimys taoon eli tilaan, jossa jin ja jang ovat tasapainossa ihmisessä itsessään ja koko universumissa.
Käytännössä Tao tarkoittaa:

- hyveiden tavoittelua
- esi-isien kunnioitusta
- rituaaleja

Taolaisuus
external image lao-tzu.jpg
Taolaisuus syntyi Kiinassa noin 500 eKr. Sen perustajana pidetään Laotsea, joka on kuitenkin joidenkin tutkijoiden mielestä sepitteellinen henkilö. Taolaisuuden keskeinen käsite wu-wei eli luonnollinen toiminta. Toiminta ei ole passiivista vaan spontaania, hiljaisuuden, luonnollisuuden ja voiman toteuttamista. Luonnollinen toiminta on myötäilevää toimintaa, jolloin tao voi vaikuttaa ihmisen kautta. Hyveiden arvostaminen, perinteisiin sitoutuminen ja riittien toistaminen saattoi olla vaarallista, koska ne eivät edustaneet luonnollisia toimia. Ne olivat ihmisen itsensä synnyttämiä ja ylläpitämiä inhimillisiä käytäntöjä, jotka ovat itsekkäitä pyrkimyksiä. Luonnollinen ihminen ei siis kiinnity elämän rutiineihin, oppeihin tai hyveiden kehittämiseen, koska ne ovat este wu-weille.
Taolaisuudessa on kaksi pääuomaa: uskonnollinen ja filosofinen taolaisuus. Uskonnollisessa taolaisuudessa on muinaisen animistisen kansanuskon piirteitä, kuten ennustamiseen, henkiin ja jumaluuksiin uskominen. Munkit ja papit turvaavat yhteisön ja luonnon harjoittamalla maagisia riittejä ja temppeleissä palvotaan jumalia uhrein ja suitsukkein. Tao oli mysteeri ja salaisuus, se voitiin oivaltaa vain mystisen toimimattomuuden kokemuksen kautta. Oivallus takasi pitkän ja onnellisen elämän, joka johti lopulta kuolemattomuuteen.

external image maprelig.gif


Lähteet:http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view?religionId=10http:www.lukio.palkane.fi/raamattunet/taolaisu.htmlhttp:www.gurusfeet.com/files/gurus_gallery_pics/lao-tzu.jpghttp:www.lukio.palkane.fi/raamattunet/maprelig.gifhttp:www.ikoni-uskontokuvat.com/maailmanuskonnot/taolaisuus/taolainen%20temppeli.jpghttp:www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi4/sivu_4_4_1.html

Kungfutselaisuus

external image confucius2.jpg

Kungfutselaisuus on pikemminkin moraalinen oppi, ei uskonto.Perustajana oli kiinalainen opettaja ja filosofi Kungfutse (n. 551-479eKr) jolle maineensa ansiosta kertyi jopa 3000 oppilasta. Hän halusi jo nuorena päästä kotimaakuntansa Lu:n virkamieheksi, ja 50-vuotiaana hänet ylennettiinkin oikeusministeriksi. Kungfutse ehti nostaa hallinnoimansa valtion kukoistukseen, ennen joutumistaan keisarin epäsuosioon. Hän jätti kotinsa ja vaelsi 13 vuotta oppilaidensa kanssa, pyrkimyksenään etsiä hallitsija joka arvostaisi hänen ponnistelujaan entisaikojen arvomaailman palauttamiseksi. Tällaista hallitsijaa ei löytynyt, ja Kungfutse viettikin 13 vuoden vaelluksen jälkeiset aikansa vanhassa kotimaakunnassaan opettaen, vetäytyneenä poliittisesta elämästä.Kungfutsen ajatuksista on hänen oppilaidensa toimesta koottu kirja nimeltään Keskusteluja, joka sisältää sekä Kungfutsen opetukset että maailmankatsomuksen. Ote kirjasta: Tsi Lu kysyi: "Kuinka on palveltava henkiä ja paholaisia?" Mestari vastasi: "Kun en vielä osaa palvella ihmisiäkään, kuinka sitten osaisin palvella henkiä." "Rohkenen tiedustella jotakin kuolemasta", jatkoi kysyjä. Vastaus kuului: "Kun en vielä tunne elämääkään, kuinka sitten tietäisin kuolemasta." (Kungfutse, Keskusteluja 11) Teos Viisi klassikkoa on oletettavasti Kungfutsen itsensä kokoama, se perustuu hänen tutkimuksiinsa vanhoista kiinalaisista käyttäytymistavoista ja arvoista. Se sisältää nimensä mukaisesti viisi kirjaa:Laulujen kirja koostuu vanhoista runoistaRituaalien kirja koostuu vanhoista käyttäytymisohjeistaMuutosten kirjassa on ennustuksia ja uskomuksiaHistorian kirjassa, kuin myös teoksessa Kevättä ja syksyä, on historiallisia vanhoja tapahtumiaKungfutselaisuuden mukaan ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta ohjaavat viisi suhdetta. Niiden mukaan alempiarvoisen tulee kunnioittaa ylempiarvoista, ja ylempiarvoisen tulee olla oikeudenmukainen ja suojeleva alempaansa kohtaan. Esimerkiksi kansaa tuli opastaa käyttäytymään hyvien tapojen mukaisesti lempein keinoin, sillä mikäli he toimivat rangaistusten pelossa, he eivät sisäistäneet hyvää moraalia ja yhteiskunta rappeutui. Toisin sanoin:

external image 4_4_3_5suhdetta.gif


Viisi suhdetta vaikuttaa yhä voimakkaasti Japanissa ja Kiinassa, joissa vanhempien arvostamisen merkitys on äärimmäisen suuri. Muutkin Kungfutsen ajatukset ovat saaneet laajaa suosiota vasta miehen itsensä kuoltua. Hänelle omistettiin kansallinen pyhäpäivä ja hänen kunniakseen pystytettiin jopa temppeleitä. Yli 2000 vuoden ajan Kungfutsen opetuksilla oli suuri vaikutus Kiinan koulutusjärjestelmään ja yhteiskuntaan. Mao Zedongin noustua valtaan v. 1949 Kungfutselaisuutta pyrittiin hävittämään, ja esimerkiksi pyhäpäivä poistettiin, tämä johtui Kungfutsen edustamasta vanhojen arvojen kunnioituksesta ja keisarillisuuden kannattamisesta. Nyky-Kiinassa on alettu jälleen kunnioittaa vanhoja kiinalaisia filosofeja.
Lähteet: http://www.lukio.palkane.fi/raamattunet/kungfuts.htmlhttp://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi4/sivu_4_4_3.htmlhttp://www.ikoni-uskontokuvat.com/maailmanuskonnot/kungfutselaisuus/kungfutselaisuusalkusivu.htmhttp://www.verkkopolku.net/view.php?asiakas=maailmanuskonnot&pageid=9http://www.edu.fi/raamattu_ja_uskontojen_maailma/kiinan_ja_japanin_uskonnot/kungfutselaisuushttp://asiasociety.org/countries/religions-philosophies/confuciusSitaatteja Kungfutsen kirjoista: http://www.kolumbus.fi/juha.seppanen/jssivut/sitaatit/usksit/usksit.htm



Kiinan vallankumous ja muutos

Vuonna 1911 Kiinan vallankumouksen seurauksena keisarius lakkautettiin. Kiinan kommunistinen tasavalta perustettiin 1949, joka muutti uskontojen asemaa kiinalaisessa yhteiskunnassa. Tämän seurauksena syntyi kolme Kiinaa: 1. Mao Zedongin johtama kommunistinen Kiina, 2. Tasavaltainen Kiina, 3. Brittien johtama Hongkongin Kiina. Uskontojen alasajo aloitettiin 1950-luvulla, sillä Maon kommunistinen ideologia vaati ateistista uskontopolitiikkaa. Uskonto ja valtion erotettiin toisistaan. Esi-isiin kohdistuvat palvontariitit kiellettiin. 1966–76 uskonnonvastaisuus sai huippunsa kun Maon johtama kulttuurivallankumous sai huippunsa.

Mao-kultti:
Mao arvosteli kungfutselaista ideologiaa. Hän käytti sitä kuitenkin hyväkseen vaatimalla itselleen hallitsijan ylenpalttista kunnioitusta ja tottelevaisuutta. Hänestä tuli pelastajahahmo. Hänen patsaitaan ja kuviaan asetettiin julkisille paikoille ja alttareille. Maon opetukset kerättiin yhteen ja niistä tehtiin ”Maon pieni punainen kirja”. Kirja ylitti kaiken, kiinalaisen filosofian, teologian ja pyhät kirjoitukset. Kiinan kansa oli pyhä. Se korvasi entiset esi-isät. 1976 Maon kuoleman jälkeen Kiinan uskonnollinen tilanne on vähitellen alkanut muuttua.


external image 1690mao.jpg

http://www.youtube.com/watch?v=HqMHbSrZAKY

external image Mao_Zedong_Wallpaper_JxHy.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=Qw8TYm8EU9U&feature=related

Taloustiikerin muuttuva uskontopolitiikka:
Maolaisuuden jälkeen Kiina koki uskonnollisen tyhjiön. 1980–90-luvuilla Kiinassa tapahtui taloudellinen nousu. Vanhat uskonnot ovat alkaneet saada uutta arvostusta. Esimerkiksi taolaisuus ja kungfutselaisuus ovat saaneet suosiota. Valtion takaa uskonnonvapauden. Uskonnosta on tullut kulttuurin tukipilari. Kiinaan on muodostunut myös uusia uskonnollisia liikkeitä. Viranomaiset ovat suhtautuneet näihin karsaasti, mutta uskontoja ei kyetä täydellisesti tukahduttamaan.

lähteet:http://ebookee.org/Quotations-from-Chairman-Mao-Tse-tung_438785.html
http://www.scenicreflections.com/media/462869/Mao_Zedong_Wallpaper/


Japanilaisesta kulttuurista

Anime


http://www.youtube.com/watch?v=1DMTIKS1aJo

Manga
Manga (jap.漫画) on japaninkielinen ilmaisu sarjakuvalle. Itse sanan, jonka merkitys sananmukaisesti on "sutaistut kuvat", keksi KatsuhikoHokusai (1760-1849) piirtämilleen ja kootuille sarjoille.[1] Suosion myötä manga-sana on lainasanana vakiintunut tarkoittamaan Japanissa tehtyä sarjakuvaa. Toisinaan manga-termiä käytetään virheellisesti myös muualla tehdystä sarjakuvasta, jonka tyyli jäljittelee japanilaisia esikuvia. Oikea termi tällaisille sarjakuville on
pseudomanga//. (Lähde: Wikipedia)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Manga

Lista suomeksi julkaistuista Manga -sarjakuvista.


http://www.suomimanga.net/


Japanilaista musiikkia


http://www.youtube.com/watch?v=8tj-37nvWMw&feature=related


http://www.youtube.com/watch?v=1DMTIKS1aJo

Japanin kirjoitusjärjestelmä

Hiragana:
a
i
u
e
o
(ya)
(yu)
(yo)

ka
ki
ku
ke
ko
きゃ kya
きゅ kyu
きょ kyo
sa
shi
su
se
so
しゃ sha
しゅ shu
しょ sho
ta
chi
tsu
te
to
ちゃ cha
ちゅ chu
ちょ cho
na
ni
nu
ne
no
にゃ nya
にゅ nyu
にょ nyo
ha
hi
fu
he
ho
ひゃ hya
ひゅ hyu
ひょ hyo
ma
mi
mu
me
mo
みゃ mya
みゅ myu
みょ myo
ya

yu

yo

ra
ri
ru
re
ro
りゃ rya
りゅ ryu
りょ ryo
wa
wi

we
o/wo


n


ga
gi
gu
ge
go
ぎゃ gya
ぎゅ gyu
ぎょ gyo
za
ji
zu
ze
zo
じゃ ja
じゅ ju
じょ jo
da
(ji)
(zu)
de
do
ぢゃ (ja)
ぢゅ (ju)
ぢょ (jo)
ba
bi
bu
be
bo
びゃ bya
びゅ byu
びょ byo
pa
pi
pu
pe
po
ぴゃ pya
ぴゅ pyu
ぴょ pyo


http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiragana


Manga


Manga (jap.漫画) on japaninkielinen ilmaisu sarjakuvalle. Itse sanan, jonka merkitys sananmukaisesti on "sutaistut kuvat", keksi KatsuhikoHokusai (1760-1849) piirtämilleen ja kootuille sarjoille.[1] Suosion myötä manga-sana on lainasanana vakiintunut tarkoittamaan Japanissa tehtyä sarjakuvaa. Toisinaan manga-termiä käytetään virheellisesti myös muualla tehdystä sarjakuvasta, jonka tyyli jäljittelee japanilaisia esikuvia. Oikea termi tällaisille sarjakuville on pseudomanga. (Lähde: Wikipedia)



http://fi.wikipedia.org/wiki/Manga



Lista suomeksi julkaistuista Manga -sarjakuvista.





http://www.suomimanga.net/





Japanilaista musiikkia





http://www.youtube.com/watch?v=8tj-37nvWMw&feature=related


Manga
Manga (jap.漫画) on japaninkielinen ilmaisu sarjakuvalle. Itse sanan, jonka merkitys sananmukaisesti on "sutaistut kuvat", keksi KatsuhikoHokusai (1760-1849) piirtämilleen ja kootuille sarjoille.[1] Suosion myötä manga-sana on lainasanana vakiintunut tarkoittamaan Japanissa tehtyä sarjakuvaa. Toisinaan manga-termiä käytetään virheellisesti myös muualla tehdystä sarjakuvasta, jonka tyyli jäljittelee japanilaisia esikuvia. Oikea termi tällaisille sarjakuville on pseudomanga. (Lähde: Wikipedia)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Manga

Lista suomeksi julkaistuista Manga -sarjakuvista.


http://www.suomimanga.net/


Japanilaista musiikkia


http://www.youtube.com/watch?v=8tj-37nvWMw&feature=related